Tämän viikon mies on…

”Nille joilla on paha olla”

Olin parasta aikaa elämäs elämäni parasta aikaa
Tavoitellen sitä pientä palasta taivaast
Ei koskaan matalaa aitaa
Alko tuntuu että hautaa täs samalla kaivaa
Aina ankara itseäni kohtaan
Vaikee heikkouksia itsessäni kohtaa
Ajoin itseni nurkkaan omilla vaatimuksillani
Makasin päiviä lattialla vaan tuskissani
Istuin Pariisin taksis, mietin et mä haluisin kuolla
Ajoin hautausmaan ohi, mitä jos mä maatuisin tuolla ?
Tottunu olee vahvin aina kaikist
Mut nyt unelmat oli muuttunut painajaisiks
Pelkäsin huomista, en halunnut herää
Oli hetkii kun en mistään mitään tajunnut enää
Itsetutkiskelun kautta mä sain elämästä otteen taas
Ilman apuu en olis enää täällä ollenkaan

Tää menee niille joil on paha olla
Kun elämä lyö sata nolla
Oon ollut ristiallokossa siinä veneessä
Nyt aurinko paistaa horisontti siintä edessä

Puhelin soi kesken haastattelun, mutsi kerto uutisen
Mut jo ennen kun vastasin mielessäni kuulin sen
Jostain tiesin että isä ei oo täällä enää
Mun esikuva järven jäällä lepää
Hetkessä ystävänsä ikuisuuteen menettää
Ja se rikkoo äijän vaikka on rikki jo ennestään
Elämä jatkuu karavaani jatkaa kulkuaan
Vaikka joskus tuntuu että tähän paskaan alkaa turtumaan
Koskaa ei saa katkeroituu eikä liikaa kyynistyy
Ei turhaan jossitteluun syylistyy
Perhe yhdistyy ja musiikist saa voimaa jatkaa
Vaik tänään ois paha olla koita jaksaa

Tää menee niille joil on paha olla
Kun elämä lyö sata nolla
Oon ollut ristiallokossa siinä veneessä
Nyt aurinko paistaa horisontti siintä edessä

Oon maannut lattialla, miettinyt miten täällä selvitään
Oon huutanut keuhkot pihalle, tuntunu ettei pysty hengittää
Mut oon täällä vielä, en anna pelon mua koskettaa
Ja nyt oon siellä missä, muhun ei voi koskeakkaan
Mut oon täällä vielä, en anna pelon mua koskettaa
Ja nyt oon siellä missä, muhun ei voi koskeakkaan

Tää menee niille joil on paha olla
Kun elämä lyö sata nolla
Oon ollut ristiallokossa siinä veneessä
Nyt aurinko paistaa horisontti siintä edessä

(c) Cheek

Joo toi kertoo kaiken, lupaan että tällä viikolla tässä huushollissa ei hirveen moni muu levy soi!! Toi lätty on ihan huikee, oispa rahaa niin  hommais sen vaikka ittelleen! Mutta tän viikon fiilistelen sitä ainankin! Ja voi vitsi toi miäs on tulos savonlinnaankin nyt marraskuussa vissiin!! Olis pikkasen siistii jos näkin livenä sen! Oikeestaan toi ”Niille joilla on paha olla” ei ees oo levyn paras biisi, mutta yhet parhaimmista sanoituksista siinä kyllä on! Tulee vähän mieleen se ”Liian viilee”. Joo huomenna klo 12 starttaa vasta koulu sit meneekin pyykkiä pessessä loppu ilta… No ehkä ei kuitenkaan!! Tämmönen välipala tää! Ja Hehkutus, sori!

Oikeestaa Cheekistä vielä, mun eka muistikuva sen biiseistä taitaa olla ”Liiku” joskus 2000-luvun alussa, jonkun leirin discossa, en kyl muista missä varmaan urheiluleirillä Imatralla tai sit aikaisemmin jossain, en muista, siit on jo niin kauan! Veljeni on luukuttanu poskea aika kauan ja itte oon oikeestaan tajunnu tän homman jujun vasta 2007 kun ”Liekeissä” tuli, mikä on muuten edelleenkin yks mun lempi biisi. Ja sit meni ja pamahti tää paljon puhuttu vain elämää, ja sit riemu ratkes niin sanotusti. Hah, mä oon löytäny ton miehen sanoituksista paljon sellasta mitkä vois jossakin määrin osuu myös muhun itteeni. Kuunelkaa esim ”Takapulpetinpoika”. No joo jos tää avautuminen riittäis!

”Älä pyydä mitään
mitä helvettii te tahdotte multa
muuta kuin tulta
sitä mä syljen, syljen, syljen
älä pyydä mitään
mä oon vaan mä ja teen vaan mua ja musaa
kovempaa kun kukaan
sitä mä syljen, syljen, syljen

Musta ei saa roolimallia hei älä tykkää huonoo
jos äijät juo, niin juokoon
sen kansa mulle suokoon
ehkä teini-idoli, mut tarvittaes lyön kuonoon…. x2”

Levyn paras biisi!

Kiitos ja näkemiin….

Mainokset

Gospel-messu

Tänään sain vihdoin revittyä itseni ylös sängystä niin että ehin kirkkoon. Ja tänään siel oli kyllä sellanen meno että oksat pois! Afrikkalainen gospel-messu, ihan huikeeta. Ja sit viel sen lisäks kun kirkkosali oli melkein täynnä porukkaa! Huikeeta! Ja tosi kaunis se kirkkokin on! Joo ja sit kun kerta ehin kirkkoonkin tänään niin sitten ehin kävelemään kaupungilla ja sit kävin kaupaskin, vaikka unohin sen minkä takii sinne olin menny! Hyvä mie!

No viime viikost voisin sen sanoo, et siit tuli aika hauska siitä mein perhekuvasta, saa nähä mitä ne ihmiset sit valitsee!

Jos ois rahaa ja toimivat stereot niin nyt kuuntelisin ehottomasti Cheekin uutta levyy, siinä on meinaan niin kova lätty ettei mitään rajaa!! Jospa sitä fiilistelis tanssii tähtien kans ja suunnittelis ees menevänsä nukkumaan hyvissä ajoin!!

Viikon ajatuksia ja mietteitä

Päivä muiden joukossa, tai ainankin niin voisi luulla. Olen tässä tämän viikon kattonut aktiivisesti tota ylen ”Sivuraiteilla” sarjaa, jossa seurataan siis nuoria, joilla ei oo opiskelu tai työpaikkaa ja muutenkin niiden ihmisten elämä on vaikeeta. Tässä sitä seuranneena oon tajunnu kuinka kiitollinen saan olla siitä että mulla on kaikki näinkin hyvin. Ja siitä että mulla esimerkiksi on opiskelupaikka, vaikka se vähän kiven alla olikin! Kun ajattelee sitä että tää koulu missä tällä hetkellä olen on siis mun vaihtoehto C:e ja sitten kun miettii sitä että miten hyvin asiat oikeestaan onkin ja se että miten oon kaiken muun lisäksi jaksanu vielä opiskellakkin, vaikka eihän se aina mitä herkkua ole. Tänään mulle oikeestaan valkenikin se että kuinka tärkee tää koulu homma tällä hetkellä onkin, en tiiä mikä muu oikeestaan pitäs elämän raiteillaan kun se että on koulussa ja on mahdollisuus olla koulussa, kuitenkin kun ittellä on hirvee läjä tuttuja kenellä ei oo töitä tai koulua ollenkaan.

Ja koulusta ja mein luokasta viel se, että on niitten pakko olla hyviä tyyppejä jos ne mun unissa hyppii!! Hah, no joo, monestakin tyypistä on tullu tosi tärkeitä ja semmoi että niille ihmisille uskaltaa puhuu monistakin asioista ja sillei luottaa kun tietää että ne asiat mistä on puhuttu ei tosissaan levii siitä mihinkään eteenpäin.

Uusia ajatuksia uuteen tekstiinkin on, mutta mitää ei oikeestaan oo vielä paperilla, mutta katellaan!

Nostalgia fiilistely

Joo tänään on vietytty oikeen ”laiska sunnuntaita”, Bruno Marsin ”Lazy song” ois kyl käyny tähän päivää tosi hyvin!! :D

Joo no siis otsikko johtuu siitä että lopettelin tähän yhen mun lempi sarjan, sarja josta mulle tulee vahvasti mieleen ylä-aste, eikä se oikeestaan oo ees huono asia!!

Joo siis sarja on Gossip Girl, hah, yks hienoimpii mitä oon itte kattonu, toki mikään muu ei oikeestaan oo ärsyttäny kun se että sain siis tosissaan tietää jo aikaa sitten miten toi sarja loppuu. Musta se on ollu tarina nuorista, ja siksi se on kyllä ollu hyväkin. Jokaisessa sarjan hahmossa on monia erilaisia pintoja, mikä on aika harvinaista, tai ei se yleistä oo ainankaan tv-sarjojen kohdalla. Oikeastaan hirveen montaa inhokkihahmoa ei oo oikeestaan tainu ollakkaan, tai sitten on käyny niin että on osannu kiinnittää huomiota vaan hyviin hahmoihin!! Toki sekin on ihan mahollista!!

Viikonloppu savon sydämessä on ollut siis onnistunut, ens viikolla kutsuisi taas kotikulmat!!

xoxo Santsu

( Haahhhaahhhaahh!!! Saanko nauraa??)

Syksyn eka novelli num 20 (huhhu!!) ”Kiittäen”

Iso kiitos! Ai kenelle? Teille hyvät ihmiset. Kiitos teille että olette tehneet minusta minut. Kiitos vihamiehille siitä että olette antaneet mahdollisuuden nähdä itsensä ihmisenä, joka tuntee ja jolla on tunteet. Kiitos kaikille ketä olen ikinä ihannoinut, kiitos rakkauden iloista. Kiitos kaikille ketkä ovat särkeneet sydämeni, kiitos voimasta taistella omiensa puolesta ja ymmärryksestä omista heikkouksistani. Kiitos ystävistä jotka ensin nauravat, mutta tulevat silti aina auttamaan. Kiitos että kuljette kanssani vaikka en itse jaksa kävellä. Ja vaikka en tietäisi minne mennä ette silti peräänny. Kiitos perheesta jota ei voi koskaan rakastaan liian myöhään, kiitos siitä että he ymmärtävät edes joskus aikeeni vaikka eivät juuri siinä hetkessä. Kiitos Sinulle joka olet kaiken takana. Suurimmat kiitoksen kuuluvat Sinulle, joka roikuit puolestani ristillä ja pelastit minut ja läheiseni. Suurin olkoon kiitokseni Sinulle!

<3:llä Minä

Elämäni hienoimmat/rankimmat/siunatuimmat viisi vuotta

Uskallan sanoa ääneen sen että tämän viikonlopun aikana on tullut kuluneeksi viisi vuotta aikaa mun uskoon tulemisesta, mulle ei tullu tunne että mua oltas lyöty halolla päähän vaan mä tajusin jotain suurta! Kiitos siitä menee sille Yhdelle ja Ainoalle!! Kiitos!

Mainokset