Ensimmäisenä täytyy kertoa se teillekkin mitä on tässä menneen viikon aikana useamman kerran mietitty ääneen, että ”Mihin tää vuosi on mennyt?” Keskiviikkona oli viimeinen luento tältä keväältä, eli viimeinen luento fuksina. Tiistaina pidin hartautta ja jaoin ehtoollista sateenkaarimessussa, olihan Sanan täyteinen päivä.
Keskiviikkona juhlistettiin kesän alkua opiskelijajärjestöni Fideksen johdolla. Seura oli loistava ja viinipullo tyhjeni. Päätettiin S:än kanssa mennä tanssimaan, ja voihan olinkin sen tarpeessa vaikka jalat onkin kipeet, saa nähdä miten ne on lauantaina. Kiitos S:äs, ens viikolla juhlistetaan sitten kunnolla!
Mennyttä vuotta on todella vaikea pukea sanoiksi, ainankaan niin että tarina ei kestäisi tunti tolkulla, kuten viikonloppuna sanoinkin ääneen, ” että en olisi voinut koskaan ajatella niin että olisi näin hyvä olla, tässä missä sitä nyt on.” Yksinkertaisemmin, Tässä on hyvä olla ja tästä suurin kiitos menee sinne minne se kuuluu, eli tuonne yläkertaan, Jumalan kiitos!
Tahtoisin siis kiittää: Perhettä kotona ja sukua, vanhoja ystäviä vuosien varrelta ja jokaista uutta kasvoa Joensuussa, Te teitte tästä fuksi vuodesta sellaisen että se ei unohdu!
Ensi viikolla kuulumisia Tukholmasta!
Kiitos ja kumarrus!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA Tää on ensimmäisestä akateemisesta Wapusta!
Santsu Brasseihin 