Musiikki vuosi 2016 part 7

”Kuningas on takas taas…”

Menneessä viikossa olisi paljonkin sanottavaa, mutta tämän postauksen tahdon omistaa tällä hetkellä yhdelle isoimmista nimistä mun musiikki taivaalla.

Kun kaksi viikkoa sitten sain kuulla Jaren itse kertovan että clubi rundi on tulossa ajattelin että nyt se on toteutettava. Onhan tässä oikeastaan yhden viisi vuotta ollut tavoitteena nähdä Jare clubi keikalla.

Itse keikalle pääsyn mahdollisuus on tällä kertaa ollut monen tekijän summa. Sattui niin että Kuopio oli lähin vaihtoehto ja sattui vielä niinkin että torstaina eikä perjantaina tarvinnut olla heprean luennoilla. Onni onnettomuudessa siis.

Ajattelin että yhdeksän jälkeen olisi heinoa olla Kuopiossa niin että kerkeää siihen että kymmeneltä Ilonan ovet aukee. Jos olisin hokannut että itse keikka todella alkaa vasta puolilta öin niin olisin ehkä voinut tulla sisään vasta kymmenen jälkeenkin, mutta kerkesinhän ostaa 81 paidan, mistä olin jo tammikuussa haaveillut.

Kuopion Ilonasta täytyy sanoa yksi ikävä puoli. Olihan keikka lava saatu paikan kapeimmalle paikalle. En muistakkaan koska olisi klubi keikalla ollut noin ahdasta. Toinen asia mikä mua vähän häiritsi oli se että keikka ei ollut kuin k-18, mikä tarkoittaa sitä että porukka on nuorta, mutta en usko että järjestäjä olisi halunnut tavallaan kieltää 18-19 vuotiailta keikan. Tykkään vaan niin paljon enenmmän niistä keikoista minkä ikäraja on 20.

Itse keikkaan.

Oikeastaan olin kuullut etukäteen melkein kaikki biisit. Se tosin ei ollut tarkoituksena. Silti se biisi millä aloitettiin tuli täysin puskista. Ensimmäisenä kuultiin ”Etsä tiedä kuka mä luulen olevani”, joka on siis Kuka sä oot  albumilta. Jare puhui keikalla useammankin kerran siitä miten kiitollinen on faneille siitä että saa olla siinä missä on. Toisaalta Jare ihmetteli sitä miten se voi olla kummallista että ollaan klubi rundilla, kun on aikanaan 10 vuotta kierretty kuppiloita pitkin Suomea. Jare puhui myös siitä miten näillä keikoilla soitetaan vanhoja biisejä, niitä mitä ihmiset oli saanut toivoa. Jare oli itsekin herännyt siihen miten jotkut biisit elävät ihan omaa elämäänsä. Onneksi kuultiinkin vanhempia hittejä, koska onhan niissä semmoinen oma tunnelmansa.

Jos olen ihmisille kesän jälkeen puhunut sitä että Jaren festari keikalta jäi vähän harjoiteltu ja semmoinen rutinoitunut fiilis niin  Perjantain keikalta ei kyllä jäänyt semmoinen tunnelma. Sillä Jare pitkin keikkaa kuunteli sitä mitä yleisöstä kuuluu.

Vanhojen biisien lisäksi itselle isoimpia hetkiä oli se että Keinu oli edellee setti listalla.

Hienointa oli kyllä ehdottomasti se että tunnelma oli käsinkosketeltava. Ja kyllähän siitä miehestä näkee sen miten se nauttii olostaan lavalla. Sitähän on ilo olla seuraamassa. Nyt odotellaan jännityksellä että mitä maestro on keksinyt ihmisten pään menoksi. Ja odotettaan kirjan tulemista muutaman viikon päästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tää kuva vaikka siksi että Jaren hymy on äärimmäisen hurmaava. ;)

Mainokset
Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: