JHT- musta lammas

Joudun tämän kirjan takia varmaan kirjoittamaan esimmäisen kirja-arviointini blogiini. Tämä saatta toki johtua siitä että Jare on tämän mimmin viimeisessä viidessä vuodessa tehnyt ihmeellisiä asioita.

En tiedä onko tarpeellista avata sitä miksi Jare on halunnut että elämänkerta kirjoitetaan nyt, eikä esim. kymmenen vuoden päästä. Koska onhan tuo jätkä ihan luvattoman nuori siihen että joku kirjoittaa hänestä elämänkerran. Se mitä muu media ei ole avannut on ollut se että elämänkerran avulla Jare on toivonut että pääsisi takaisin Cheekistä Jareksi, sen jälkeen kun tämä kolmen vuoden saaga on saateltu loppuun.

Esipuheessa Jare kirjoittaa näin ”Pidät kädessäsi elämäni pelottavinta projektia. JHT- Musta lammas sisältää yli 400 sivua hetkiä, välähdyksiä ja tarinoita mun elämästä. Yhdessä ne muodostavat Jare Henrik Tiihosen tarinan, jonka olen päättänyt jakaa niin rehellisesti kuin ikinä osaan. Suodattimet päällä kirjaa olisi ollut turha lähteä tekemään. Kaikki tai ei mitään.”

Kun olin noin puolet lukenut kirjasta, osasin sanoa muille vain sen että ”Onhan hyvin kirjoitettu.” Sillä saatoin kuulla päässäni Jaren itse kertovan kirjan tapahtumia. (Mitä antaisinkaan siitä että saatais kirjasta semmoinen ääni versio missä Jare itse lukisi tarinoita omasta elämästään? Kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta.)

Toinen asia minkä huomasin kirjaa lukiessani oli se että miten paljon Jare oikeastaan on jo kertonut elämästään. Niin kuin Jare itsekkin räppää

”Mä raotan mun maailmaa
Sä taidatkin jo tuntee mut. Jos tiedät enemmän ku nimen
Ainakin oot kuunnellu.
Levyt on mun päiväkirja,
tilinpäätös vuodesta.
Jo nuoresta antanu niiden puhua mun puolesta.” – Mitä tänne jää 2012

Eli jos on yhtään kuunnellut biisien lyriikoita niin on oikeastaan kuullut hyvin paljon Jaren elämästä. Toki jo otsikoihin nousseita asioita on jonkin verran. Kuuluhan se ihmisyyteen että ihan kaikkea ei halua kaikkien kanssa jakaa, varsinkaan tyyliin koko Suomen kansan kanssa.

Kolmas asia mikä on jäänyt isona mieleen on ollut se miten hyvin pitkin kirjaa on käytetty muita puhujia kertomaan tarinan toinen puoli. Parhaita paloja omasta mielestäni oliat kyllä ehdottomasti Jaren äidin Ainin kertomukset ja Jaren kaksoisveljen Jeren mahdollisuus olla äänessä.

Itse jossain määrin taiteilijaan kalleellaan oleva ihminen osaan kuvitella sen kun asiasta minkä äärellä ollaan ei vaan tule mitään. Se kuuluisa luomisen tuska kyllä paistaa aina paikoitellen, isoiten ehkä kirjan loppu puolella olevassa luvussa jossa käydään läpi Alpha Omega levyn äänityksiä. Jälkikäteen Jare on kertonut että masennus iski osaksi sen takia että Jare oli itse ruvennut rukaamaan lääkärin määrämien lääkkeiden määrää. Toisaalta tätäkin Jare oli kirjan julkaisemisen yhteydessä pohdiskellut että oliko tämäkin asia johdatusta, niin että kaikilla on tarkoituksena. Onhan Jare itsekkin sanonut että Alpha Omega on Jaren oman uran paras levy.

Kirjassa kuuluu selvästi se miten Jare asiat näkee ja on hienoa että teksti on jätetty sellaiseksi että se todella voisi tulla Jaren omasta suusta.

Oikeastaan suosittelisin jokaiselle joka on joskus epäillyt sitä että Cheekin takana on vain levy-yhtiö tai se että töitä ei koskaan olisi tehty.

 

Mainokset
Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: